Wc-ankka - Itu 6-0

Viime viikon perjantaina koitin avata touon korkin. Saa arvata sainko auki... no ei paha arvuutus, en saanut.

Siis no purista ja kierrä korkit on haaste. Tiesin sen jo ostaessa, mutta kun toisinaan kädet on toiminut ainakin hetken.

No tuokin ehkä olisi auennut, mutta tuo kaula antoi periksi. Eli siitä ei siinä mielessä ollut vastusta, mokomakin lierokaula. Se siis aiheutti sen, että voimani meni hukkaan kun kaula jousti, enkä saanut riittävää voimaa avaamiseen.

Puristus osui kyllä, mutta kun yhtä aikaa piti kiertää ja toinen pakenee alta niin, kiinni jäi... tuota kun ei hampailla edes uskalla kokeilla, sillä jos roiskahtaa.... tai ihan väen väkisin käsilläkään ainakaan ilman suojahanskoja. 

No tuo saa odottaa, ja kauppareissulla sitten jokin vahvempi kaulaisempi yksilö...

Tuosta tuli mieleen eräs lääkärikäynti viimevuoden puolelta.

Lääkäri halusi nähdä - vaikka olin ollutkin siinä käsien palikkatestissä keväällä aiemmin - itse, hän ojensi, ties kuinka monta kertaa avatun vitamiini puekin. Purkin kansi oli ovaalin muotoinen ja sitä piti puristaa ja kääntää. Joo onnistuu toisinaan, niin kuin tuolloinkin, ja se että se oli jo tosiaan avattu monesti. Se ensikerta avaamisessa onkin se haastavin.

Niin oli hänellä toinenkin testi - käsinyrkkiin, peukalo nyrkin päälle ja sitten nostaa peukaloa, että A4-sujahtaa väliin - peukalo alas. Sitten lääkäri nykäisi. Halusi tietää kuinka herkästi irtoaa. No tuolla testillä ei juuri itselle arvoa sillä käteni olivat hieman nihkeät, eli pito tuli sieltä. Sanoinkin, että joo pysy kun kädet nihkeät.

Mietin myös, että missä tosielämässä ko. taitoa tarvitsen tai siis pitoa? Kyllä pystyn toistaiseksi nostamaan Alban n. 14 kg syliin, mutta hetkeksi. Mutta kun eri juttujen toistoja vaaditaan niin, hupsis "putoin pelistä pois".