Kuulotestissä ja korvalääkärillä
25. syyskuuta sitten se kuulotutkimus ja korvalääkäri käynti Tayssissa.
Kuten kuvasta näkyy, oli venttatunti, mutta parempi kerralla molemmat kuin ees-taas rampata.
Kela-taksilla sitten sopivasti perille, kuski opasti vielä ihan odotustilaan asti. Kysyi "osaanko takas", totesin että enköhän ja soitan jos en.
Siinä sitten odottelemaan vuoroa. Vartti ennen omaa aikaa, aukesi ovi ja kutsuja sanoi "Heino". Nousi vähän hämillään koska vartti etuajassa. Hieman jälkeeni nousi myös nainen. Sanoin kutsujalle Ritva vai joku muu? Oli tämä toinen.
Kuulotutkimukseen pääsin ihan ajallaan. Tuttu koppi, tai en tuolla kyseisessä kopissa mutta oissa kopeissa tuli lapsuus ja nuoruus rampattua.
No oletettu tulos. Vasen ok, oikea ei niinkään.
Sitten se venttatunti.
Ajallaan vastaanotolle, tosin joku puhelu tovin vei omasta ajasta pois.
Kertailin korvahistoriani, ja syyn. En siis se että en kunnolla kuule vaan kipu ja oikeanpuolen puutuminen.
Lääkäri vakuutti ettei nämä kaksi kuulu mitenkään yhteen. No jännästi ne vaan kulkeneen yli 20-vuotta yhdessä, omassa arjessani ne kuuluu.
Lääkäri totesi myös että vihlova kipu saattaa tulla ns. kiinnikkeistä joita on tärykalvoon tai lähistölle ilmaantunut putkista ja tärykalvon puhkeamisista. Leikata tietenkin voisi, mutta leikkaus itsessään loisi sitten taasen uusia "kiinnikkeitä" , eli hyödytöntä.
Sitten hän tutki korvat. Vasen ok. Oikea ei. Jotain keltaista, mutta se ei liiku. Kysyi että saako tärykalvoon tehdä reiän tarkempaa tutkimusta varten, Totesin että saa, kunhan siihen ei ala putkea laittamaan.
Puudutus ja reikä. Sitten imu. Noista tuo imu, puudutuksesta huolimatta o ilkein, pahimmillaan on tuntunut, että aivot lähtee imun mukana. Lääkäri sanoi, että hän käyttää pientä imua. Nyt ei siis paha. Korvassa oli vähän nestettä, eli korvatulehdus ilman märkää tavallaan...
Sitten hän teki vielä asentohuimaus testin. Laittoi sellaiset sukeltajalasi-tyyppiset lasit päähäni. Tosin lasit taisi suurentaa "miljoonasti". Piti pitää silmiä auki kun lääkäri sitten kieputti päätäni sinne tänne, alas ja ylös. Juu olisin voinut sanoa, että ei ole asentohuimaus, se mun huimaus hetki. Mutta hyvä, että tutkitaan.
Sitten sovittiin, että käyn vielä kuulotestissä, nyt kun korvasta on nesteet pois. Se muuten oli eilen, mutta siitä sitten oma juttunsa.
Ajanvarauksessa meni hieman venyen, kuten oma vastaanottoaikani. Mutta Kela-taksi noutoajan puitteissa kuitinkin. Lähdin sitten pois, ja kuski olikin saapunut odottamaan. Oikeastaan hän oli jättänyt auton eripaikkaan ja sinne olikin sitten mutkikkaampi reitti, tosin tuttu maisema, niiltä ajoilta kun alueelle itse ajanut. Oli tullut yhdistelmä kyyti. Haettiin Coxasta lonkkaleikkauksessa ollut henkilö. Hänellä sama suunta, jäi aiemmin sitten pois - eikä suurtakaan lenkkiä siitä muodostunut.
Kuten kuvasta näkyy, oli venttatunti, mutta parempi kerralla molemmat kuin ees-taas rampata.
Kela-taksilla sitten sopivasti perille, kuski opasti vielä ihan odotustilaan asti. Kysyi "osaanko takas", totesin että enköhän ja soitan jos en.
Siinä sitten odottelemaan vuoroa. Vartti ennen omaa aikaa, aukesi ovi ja kutsuja sanoi "Heino". Nousi vähän hämillään koska vartti etuajassa. Hieman jälkeeni nousi myös nainen. Sanoin kutsujalle Ritva vai joku muu? Oli tämä toinen.
Kuulotutkimukseen pääsin ihan ajallaan. Tuttu koppi, tai en tuolla kyseisessä kopissa mutta oissa kopeissa tuli lapsuus ja nuoruus rampattua.
No oletettu tulos. Vasen ok, oikea ei niinkään.
Sitten se venttatunti.
Ajallaan vastaanotolle, tosin joku puhelu tovin vei omasta ajasta pois.
Kertailin korvahistoriani, ja syyn. En siis se että en kunnolla kuule vaan kipu ja oikeanpuolen puutuminen.
Lääkäri vakuutti ettei nämä kaksi kuulu mitenkään yhteen. No jännästi ne vaan kulkeneen yli 20-vuotta yhdessä, omassa arjessani ne kuuluu.
Lääkäri totesi myös että vihlova kipu saattaa tulla ns. kiinnikkeistä joita on tärykalvoon tai lähistölle ilmaantunut putkista ja tärykalvon puhkeamisista. Leikata tietenkin voisi, mutta leikkaus itsessään loisi sitten taasen uusia "kiinnikkeitä" , eli hyödytöntä.
Sitten hän tutki korvat. Vasen ok. Oikea ei. Jotain keltaista, mutta se ei liiku. Kysyi että saako tärykalvoon tehdä reiän tarkempaa tutkimusta varten, Totesin että saa, kunhan siihen ei ala putkea laittamaan.
Puudutus ja reikä. Sitten imu. Noista tuo imu, puudutuksesta huolimatta o ilkein, pahimmillaan on tuntunut, että aivot lähtee imun mukana. Lääkäri sanoi, että hän käyttää pientä imua. Nyt ei siis paha. Korvassa oli vähän nestettä, eli korvatulehdus ilman märkää tavallaan...
Sitten hän teki vielä asentohuimaus testin. Laittoi sellaiset sukeltajalasi-tyyppiset lasit päähäni. Tosin lasit taisi suurentaa "miljoonasti". Piti pitää silmiä auki kun lääkäri sitten kieputti päätäni sinne tänne, alas ja ylös. Juu olisin voinut sanoa, että ei ole asentohuimaus, se mun huimaus hetki. Mutta hyvä, että tutkitaan.
Sitten sovittiin, että käyn vielä kuulotestissä, nyt kun korvasta on nesteet pois. Se muuten oli eilen, mutta siitä sitten oma juttunsa.
Ajanvarauksessa meni hieman venyen, kuten oma vastaanottoaikani. Mutta Kela-taksi noutoajan puitteissa kuitinkin. Lähdin sitten pois, ja kuski olikin saapunut odottamaan. Oikeastaan hän oli jättänyt auton eripaikkaan ja sinne olikin sitten mutkikkaampi reitti, tosin tuttu maisema, niiltä ajoilta kun alueelle itse ajanut. Oli tullut yhdistelmä kyyti. Haettiin Coxasta lonkkaleikkauksessa ollut henkilö. Hänellä sama suunta, jäi aiemmin sitten pois - eikä suurtakaan lenkkiä siitä muodostunut.


Kommentit
Lähetä kommentti