Voihan ymmyrkäinen...
Eli yksi "tuulimylly" tuli purettua, kesti 11 kuukautta ja yhden päivän. Vaati 8 vastinetta, ja joihinkin täydennyksiä kerran tai kaksi, lukuisia liitteitä, viimeisessä oli noin 20 liitettä. Lisäksi tietty muutoksenhakulautakuntaan omansa.
Toki myös useita lääkärikäyntejä, kuntoutustutkimuksen, fyssarilla käyntejä, palikkatestin, siis käsien toimintatutkimuksen.
Kiitos koiranaapurille tuesta 💖, sillä välillä kyllä tuli olo, että "antaa olla". Tosin en ole kova luovuttamaan jos vähänkin on vielä jotain, mutta toivottomuutta ja masennusta alkoi toisinaan ilmassa leijailla. Ja siis ihan tuon prosessin takia. Totesinkin parikertaa, että jos pää hajoaa 💥niin se johtuu tästä. Ja se, että "olen syyllinen kunnes toisin todistan"-fiiliksestä.
Kyllä ymmärrän, että on tietyt puitteet, mutta ne virheelliset väitteet tietyistä tuloksista tai muut vähättely niin ei oikein tuntunut siltä, että "taistelu" käytäisiin reilusti ja oikeilla perusteilla. Tosin iloitsen sitten kun lopullinen päätös tulee, mutta on nyt tietty helpottunut olo. Tosin ei tuo päätös sitä poistanut etteikö kädet ja jalat tuntuneet raskailta aamulla noustessa ja lievä huippaus olisi poissa. No kuulokoe on ensi viikolla ja jos osoittautuu syylliseksi niin tilanne ehken sillä selviää.
Se epätietoisuus on nyt vähän hälvennyt ja nyt voin miettiä tässä uudessa tilanteessa tulevaa, mitä se tuo tullessaan. Tosin tämä projekti ei tosin vielä ole valmis, eikä fyysinen olo parempi, mutta ainakin pieni kivi harteilta on nyt vierähtänyt pois.
Niin sain siis ennakkopäätöksen osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeestä. Täytyy vielä pari kaavaketta täyttää ja lähettää, mutta "ovi on nyt raollaan" tai tuo loppumattomalta tuntunut "suon ylitys" takana, jossa tuntui pari suon silmää imuunsa kutsua. Olenko jo ihan rannassa vai parin askeleen päässä, ihan en vielä osaa sanoa. Kerron siten kun tiedän.
Kommentit
Lähetä kommentti