Suomen Kädentaidon messut 2023 - Pirkkahalli - Perjantai 17.11.2023
Oli kyllä tarkoitus vähän kierrelläkin. Parkkiin saavuin siinä varttia vaille kympin. Olin juuri ja juuri noussut autosta ylös kun jo "Makeet vehkeet" - kuului kommentti. Lausuja oli miespuolinen parkkipaikan näyttäjä. Kiitos.
Eilisestä postauksesta voi käydä katsomassa mitä tarkoitti, hän tarkoitti asuani.
No kohti ovea. Ennakkolippu - jonoa ei ulos asti vuonna 2019 oli kulmalle asti. No sisälle, siihen se sitten jumitti koska varsinaisesti aukeaa 10:00 ja ovet oli kymmenen minuuttia aiemmin auenneet ja sitä myötä eteiseen pääsi. Siinä mielessä sopiva saapuminen.
No ainahan järki ei kaikilla ole mukana tai ajatus. Ensimmäinen joka ei sisään mahtunut jäi sitten oven suuhun ja piti ovea auki. Kivasti viima sieltä tuli... se ei tullut puhaltimista.... tovin tuumin että kehtaanko sanoa, mutta en... pikkuhiljaa päästiin lippujen tarkastukseen. Taasen sama kuin viimeksi - paikanpäältä lipun ostavajono kulki ripeästi. Tosin lipun hinta taisi olla korkeampi?
Sisälle ja A-hallia kohti. Olin tulostanut kartat ja merkannut minne ja "ei minne" menen. Enpä siinä oikein sitten osannut päättää että miten kuljen... ja koitin etsiä kohteeni. Se että 2014-2017 vuosina ko. hallissa olin itse ja se paikka jako oli syöpynyt "selkärankaan" ... mutta mutta kun se muutettiin 2018 erilaiseksi, niin olin kyl vähän, että mitä ja missä kartasta huolimatta - sillä aikomus ei ollut koluta joka luukkua.
Tuon Orvokki-vihkon sitten ostin, osuin vahingossa kohdille - eihän Orvokkeja voi ohittaa. Tosin kaupan käynti oli jotenkin töksähtelevää. Kylmähkön vähäsanainen myyjä, ei ei lähtenyt rupatteluun matkaan. Itseasiassa ne näytteilleasettajat jotka oli kojuissaan niin ennemmin räpläsivät kännykkää tai muuta kuin olisivat tervehtineet kävijöitä. Siis yleensä, en nyt tarkoita sitä että minua olisi sen kummemmin pitänyt huomioida. Se, se todella latisti.
Jatkoin menoa ja sitten huomasin "Aidosti pellavaa" lauseen kojun yhden kojun luon. Innoissani meni että onko ihan 100 % pellavaa. Näytteilleasettaja rykäisi vaivautuneesti.. "no tuota siinä on 70 % pellavaa ja 30 % puuvillaa...." TÄ... totesin että "Lankaan menin" ja tarkoitin seinällä lukevaa tekstiä.
Iski ihmetys, että miksi ihmeessä, eihän puuvilla ole mitenkään laudeliina materiaali. No tämäpä tiivistyi siihen, että "Se on tänä päivänä tehtävä sitä mitä asiakas haluaa, muuten ei pärjää"... OHO... totesin, että ei ole, en tee niin vaan tuote ensin. Näytteilleasettaja korjasi ryhtinsä siihen malliin joka ilmaisi hyvin selkeästi "asia on loppuun käsitelty - HÄIVY" - siis hänen keho jutteli noin.
Sen verran kävin katsomassa tän väri-teeman ja uutuustuote jutun... no pliisu - sorry - koskee esille panoa - ei entiseen malliin korostunut mitenkään ja uutuustuote, niin no se koivuvalaisin näytti kivalta muuten olikin sitten aika mitään sanomatonta.. ja siis se esillepano ei houkuttanut oikeasti katsomaan mitä siell oli.
No niin siinä meni sitten viimeinenkin into kierää se vähä mitä ajatteli. No yritin etsiä ne kojut joihin olin ajatellut mennä tervehtii. Mutta ei ei ja vielä kerran ei... into loppui.
No C-halli - ei oikein sielläkään mitään intoa nostattavaa.... D-halli.. eli... no olkoon jatkoin matkaa sitten E-halliin jonne olin tuomassa ja itselle noutamassa. Ensin vähän kiertelin. Eipä siellä mitään tarjottavaa mulle ollut.
E-hallissa olikin sitten nimenä tuttu Sirpa Salmun osasto - siksi koska käytämme saman villatuottajan villoja. Huovutetut kortit oli tuttuja - niitä näin vapun tienoolla Kehräämön kaupassa. Esittäydyin ja vaihdettiin muutama sana. Ne oli kyl kiehtovia ne naulakkojutut - en vain heti keksinyt että mihin sen laittaisin. Tiesin jo siitä poistuessani, että tuun harmittelemaan etten ostanut jotain, ja niin kävi. Mutta tiedän mistä löytyy kun tarve tulee.
Sitten RUUKKI osastolle ja Isokummun Kehräämön osastolle... olin siis noin tunnin seilannut messuilla ja oikeastaan valmis kotiin. Tosin siinä tovi siis se toinen tunti meni - ei ollut sinänsä kiire.
Siinä kun osaston kulmalla tulevia lankoja keräilin... kuulin takaa "ai ku ihana" liikahdin.. "ai luulin, että se oli nukke"... "meinasin hiplata"... kuului takaani. Totesin, että kyllä ponchoa ulkopuolta saa, mut ei sisäpuolelta.. onneksi olivat huumorin tajuisia leidejä.
Saaliini tuossa kuvassa - huovutusvillat oli ennakkoon maksettu ja tilattu. Toimitus vain oli tuonne.
Ehkä siellä olisi ollut kateltavaa, mutta se ilmapiiri joka alussa latisti tunnelman harmittaa.
Oikeasti te näytteilleasettajat jos kerran olette messuille tulleet niin olkaa sitten läsnä. En tarkoita sellaista päälle liimattua hymyä joita somepostaukset on täynnä vaan kohtaamista ihmisinä.
Kommentit
Lähetä kommentti