Pirjo-huppuhuivi Petroli

Katsele esittely video

Uniikki huppuhuivi oikeasti käsin neulottu ja käsin värjätystä langasta. Kansikuvassa ja ulkokuvissa väri lähinnä sitä mitä luonnostaan.

Tekotapa:
Käsin värjäsin langat neuloin

Materiaali:
100 % kotimainen suomenlampaanvilla, hengittävä, lämpöeristävä ja luonnostaan antibakteerinen. Puuhelmet, alkuperä tuntematon.

Villan värjäysväri:
Greener Shades GOTS-standardin mukaisilla väreillä - väri kiinnitetty sitruunahapolla.

Villan alkuperä:
Isokummun lammastilalta (luomu lammastila), joka on pesty Isokummun kehräämön omassa pesulassa lanoliini ystävällisesti, Karstattu Isokummun kehräämöllä ilman myrkyllistä kehruu öljyä.

Tämä koko sopii moneen päähän:
huppuosa n. 18+12 cm huivijatkeet n. 95 cm + helmet ja hapsut n. 18 cm
Paino n. 325 g

Hoito- ja pesuohje:
Lampaanvilla on ns. itsepuhdistuvaa, likaa, hajua ja kosteutta hylkivää ja ennen kaikkea luonnostaan antibakteerinen materiaali, joten tuuletus riittää.

Valmistettu käsin Suomessa. Mouhijärvi - Sastamala.









 








Muutama työvaihe kuva:




















Tämä lanka oli ensin Tuukka-tuubihuivissa:

Langan värjäyksestä:














Kommentit

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Ambulanssilla sairaalaan, sairaalaan...

Kuva
Viikko sitten keskiviikkona 19.03. 06:58 Herään ja käyn veskissä, pisu ja 💩, siten menen pukeutumaan koiruuden ulkoiluttamis vaatteisiin. Ulkona on pakkasta joten pitkät säärystimet vielä. Oikea jalka ok. Toki ollut haastavaa tammikuisen leikkauksen jälkeen kumartelut. Istun sängynreunalla ja tavoitan säärystimen ja nostan jalan sängyn reunalle, suunnilleen suorassa... no tähän päättyi "terve" päivä. Oikean puolen selässä vinkaisee aivan sietämättömästi. Saattoi säteilläkin just siinä kohti en tiedä... Koitan löytää jonkin hyvän asennon, ei oikein löydy, keräilen itseäni. Onhan tuo alaselkä aiemminkin viiltänyt ja nyt saikun päätyttyä kun päässyt huovuttamaan niin on joka kerta alaselkä väsynyt ja kipeytynyt, mutta ie tuolleen kuin nyt. 07:50 Tuo aika ei välttämättä aivan tarkka mutta olen edelleen makkarissa, polvet lattialla ja kyynärpäät sängynreunalla, juu vaikka asento saattoi muistuttaa rukoiluasentoa niin en rukoillut. Kamppailin pyörtymistä vastaan. Kylmä hiki pukkas...
jatka lukemista »

"Kuka lienetkin olet?"

Kuva
Toissa viikon tiistaina (04.03.) kun tuli labrasta autolleni, minut pysäytti rouva otsikon sanoin "Kuka lienetkin olet, mutta aivan ihana tuo poncho". Kiitin, ja totesin että, juu ei haittaa olen ollut nimellä "joku" exän puhelinmuistiossa. Tämän kertoi mulle Anna joka exää treffaili myös (2010). Eli hyvin käy "Kuka lienetkin". Tuossa on isot orvokit, tosin värit on ne joiden syystä mut pysäytetään. Kun olin viime kuussa (31.01.) menossa rasvakasvaimen poistoon niin hoitaja joka kutsui sisälle ihasteli ja ihasteli myös kauluksen petrolin sävyä. Keroin, että langat olen värjännyt itse raskasmetalli vapailla väreillä ja lankana on 100 % suomenlampaanvilla joka kehrätty ilman myrkyllistä kehruuöljyä. Tuo Päivi-poncho siis valmistunut 13.06.2023 - malli omaa suunnittelua, orvokki teema ollut jo tuossa muodossa ainakin vuodesta 2017.  
jatka lukemista »

Siemennäkkileipä - kaura-siemen mix "näkkileipä"

Kuva
Resepti on mukautettu Tarun Taikakakut ja Kinuskikissan blogien resepteistä. Tarun Taikakakut resepti on muokkaus Gluteeniton muumimamma-blogista   Itu teki näillä aineilla: 2 dl kaurahiutaleita - Viitalan tila, Mouhijärvi 1 dl maissijauho - Jauhoja Maailmalta - EU 1 dl perunajauho - Helmi perunajauhoja - Virtasalmi 1 dl pellavan siemen rouhe - Suomalainen Sini-pellava 2 dl salatti mix - siemenlajitelma josta poistin kuivat kirsikat 1 tl suola 5 dl kiehuvaa vettä 1 dl Keiju Rypsiöljy pinnalle ripaus merisuolaa Työ vaiheet: 1) uuni 170 astetta (keskitasolla) 2) sekoita kaikki kuivat aineet - paitsi merisuola joka tulee pinnalle 3) lisää vesi ja öljy 4) sekoita kulhossa tasaiseksi massaksi, käytin haarukkamallista puulastaa 5) kaada massa uuninpellille, leivinpaperin päälle - oma pelti sisämitat n. 33x33 cm 6) hallitessasi tee taikinapyörällä tai veitsellä taitto kohdat, itsellä 5x4 ruudut 7) ripottele merisuolaa makusi mukaan pinnalle - kokeile alkuun varovaisesti (painele tarvitt...
jatka lukemista »

Kierros vielä ja uudestaan.. sairaalaan...

Kuva
Viikko sitten perjantaina... 10:23 laiton viestii että "takaisin päivystykseen". Sain noin ajaksi 14:15 Torstai oli mennyt vähän paremmin, mut perjantai sitten ei. 🚽pöntölle ei pystynyt kunnolla laskeuta istumaan kun vihloi tajunnan rajamailla oikeaa kylkee/selkää... onneksi on seinä ja toisella puolla taso sen verran lähellä että sain tukea. Kipu helpotti kun kyynärpäällä painoi seinää vasten, tosin se ei asiointia veskissä juurikaan helpottanut. Yön kyllä olin suht hyvin nukkunut tosin selällään ja vasemmalla kyljellä, mut muuten... 10:34  Kela taksi tilattu - tosin ensin soitin aiemmasta työpaikasta (ex-pomon puoliso) tutulle että kuinka menetellä. Siinä sitten odottelua seisten, asuntoa varovasti ympäri kävellen, istuen minkä tovin pystyi. 13:30 Tuli Kela-taksi kyyti kuten oli sovittu. Oli hyvä, että oli tuttu, sillä Kelan osoitetiedoissa mulle oli merkattu osoitteeksi Metsäsaarentie ja pari numeroa. Juu sijaitsee tuokin Mouhijärvellä ns. vanhan kirkon suunnalla. Mutta k...
jatka lukemista »

Laskiaisletut gluteettomasti

Kuva
Ensinnä ei ole oma ohje vaan resepti löytyy täältä  eli Virtasalmen Viljatuotteen resepti. Vehnäjauhoon tehdyt letut ei oikein ole olleet vatsalleni ystävällisiä, tai siis suolistolleni.  Kokeilin välillä kaurajauho + kauramaito yhdistelmää, no taikina liian notkea ja tuli enemmän myttyjä kuin lettuja. Valmislettutaikinaakin kokeillut, mutta liian makea. Samoin joskus vähän ohi letuista mutta kuuluu toisinaan, eli valmista pursotettavaa "kermavaahtoa" -  se oli aivan kamalaa, en tiedä mitä kemikaalista mössöä. Mutta kun teki mieli lettuja ja tuon Kaura - siemen mix näkkärin ohjeen takia tuli hankittua maissijauhoa, ja siinä kuvassa lättyjä, tosin taco lättyjä, mutta siitä se etsimin alkoi ja löysin tuon reseptin. Sunnuntaina sitten testaamaan... eka lätty kuten kuvasta näkyy pysyi ehjänä, samoin muutenkin rakenne jämäkkä, kaiken lisäksi ne maistui letuilta. Muutaman söin eikä tullut edes sellaista "lettuähkyä". Viimeinen kuva on eiliseltä, loput letut yönyli jääkaa...
jatka lukemista »

Ihan eka märkähuovutustyöni

Kuva
Siinä hän on edelleen. Eli tasan 10-vuotta sitten ensimmäinen huovutustyöni. Kurssi kesti noin viisi tuntia. Nykyiseen tyyliini kun miettii kuin löyhä opemme tiedonanti oli. Oliko tarkoituksella vai eikö ollut enempää annettavaa. Lähinnä kun mietin sitä miten nykyisin huovutan, niin eipä noista opeista ole kuin muutama juttu vielä tänä päivänä mukana. Ja näin 10-vuotta myöhemmin, näemmä valitsin sitten sen kaikista hankalimman huovutettavan värin. Villat olivat Pirtin Kehräämöltä, jonka huvutusvillat ovat oman matkani aikana saaneet tuskautumaan kun ei huovu ni ei.. no joo kun vääntää ja kääntää - mutta samaisessa ajassa olisi toisaalta hankitut villat huopuneet. Tosin tuo värikin sieltä haastavammasta päästä, jos ei haastavin. Mut kaikkea sitä on matkan varrella tullut opittua ja kokeiluta. Oikeastaan nyt tuntuu että - ei en ole valmis, kukaan ei varmaan ole, mutta varmempi ja toki monta kokemusta rikkaampi, matkan varrella erilaisten villojen kaa työskennellessä. Vaik oikeastaan tunt...
jatka lukemista »

3. kerta toden sanoo - vai sanooko - back to the hospital

Kuva
Viikko sitten maanantaina 24.03. Perjantaina siis olin saanut lähetteen röntgeniin maanantai aamuksi, koska se oli perjantaina sulkeutunut klo 15, ja mä pääsin siis lääkärin vastaanotolle varttia yli. Kela-taksi oli tilattu valmiiksi ja nouto ysin aikaan aamulla. Netissä oli röntgeniin ajat 10-14, joten ajattelin, että tunnin joudun odottamaan. Olin väärässä. Kyseiset kellon ajat olivat puhelinajanvarausta varten. Röntgen oli jo avautunut klo 8:00. Odotustilassa oli yksi mua ennen, tosin taisin päästä häntä ennen, tai sitten odottaja oli jonkun toisen saattaja. Alaselän kuvaus seisaaltaan maha kiinni taustaa ja sitten vasen kylki, valmista. Kysyin ehtikö kuvat valmistuu lääkäriä varten, sain vastauksen että kyllä. Myöhemmin huomaatte, että kysyin väärin tuon kysymyksen. Kuteet niskaan ja vuoronumeroa päivystyksestä nappaamaan. Se oli 222. 212 taidettiin juuri pyytää hoitajan huoneeseen. Sitten 213, 214, tovin päästä 215 - tämä numero ei ollut paikalla joten 216... ihan hyvä tahti. Tosi...
jatka lukemista »

Riitta-viitta ruskean sävyt

Kuva
Tekotapa: Käsin neuloin - konttineule viitta tai poncho Materiaali: Erilaisia sekoitelankoja, jotka osa saattaa sisältää mm. villaa "lankalaatikoiden tyhjennystä" Koko: Leveys n. 111 cm ja korkeus n. 100 cm + hapsut n. 11 cm (huom. neuleen paino lisää "pituutta), kaulusresori n. 41 cm. Kuvattu noin 155 cm tekijänsä päällä. Paino: n. 1,8 kg Pesu- ja hoito-ohjeet: Tuuletus, käsinpesu max. 30-astetta. Tasokuivaus Info: Myydään ilman tuoteselostelappua - joten tallenna tässä olevat tiedot mikäli haluat niitä myöhemmin tarkastella. Kääntöpuolella langanvaihdot solmuina. Uniikki tuote, valmistin käsin neuloen Sastamalan Mouhijärvellä.  
jatka lukemista »

Kohti ko. tapahtumaa - EWA (European Wool Association) 3.rd study tour

Kuva
Viikko sitten perjantaina lähdimme Absun kanssa aamu kymmenen jälkeen kohti Kannusta.  Häijään aakkosella tankkitäyteen ja suunta kohti Pohjamaata. Alkuun toki tutut paikat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano.... sitten seuraavana oli poistuminen Jalasjärven jälkeen kolmostieltä.  Näin tapahtuikin ja eka stoppi Jalasjärven Nesteellä. pissitauko ja samalla ostin lähdevettä, toki maksun jälkeen kassa kiiti jonnekin, mutta tuli suht pian takaisin jotta saatoin pyytää kuitin. Kiitin ja puolen päivän stoppi oli siinä. Matka jatkui Seinäjokea kohti. Google Mapsista olin katsonut liittymät ennakkoon ja tie numerot. Jotenkin oli jäänyt mieleen että tie 19 niin pitkään että olen Sievissä... no siinä ohjeessa oli että tet 19 ja 63. Sujuvasti muistista pyyhkiytyi jälkimmäinen lähes. Hämärästi mietin että joku kuutosella alkava Kauhavan huudeilla. Seinäjoki, ja matka jatkui Lapualle. Tienviitta RUHA toi muistoja mieleen 90-luvun alkupuolelta kun oli punaisia irlanninsettereitä ja Ruhasta oliva...
jatka lukemista »