IIK talviautoilu....
Ollu kelit taas silleen, että autoilu ei hirmusti ole napannut. Ennen kuin muutin tänne olin tossa naapuritalossa töissä ja tuli tutuksi viimeiset 500 m nousevaa mutkaa - taajama kyllä, mut...
Silloin ko. rakennus oli myynnissä, ja tokaisin, että "kuka hullu tän ostaa kun ei tänne pääse talvella..." No reilu vuosi tuosta muutin ko. talon naapuriin... eli ihanasti vältellyt nyt autoilua. Onneksi kauppa ja Posti on ainakin vielä kävelymatkan päässä.
No mut apteekki ei, ja pikku pakko oli mennä. Tosin se siirtyi kun löysin vielä yhdenliuskan lääkkeitä, tuossa viime viikolla... mutta nyt oli aika lähteä liikkeelle.
Koska kävellen menny niin teiden kunnosta ei juurikaan tuon kuvan luomaa tilannetta ollut.
No aamusella vielä sulamattomat lumet olinkin jo poistanut. Kampeet autoon ja startti. Juu kyllä - olihan +1. No sitten vaihetta ykköselle ja kytkin ylös.... hihii.... siinähän se "Manninen" makoili "jääkulhossa"... Kävin potkii lumii vähän takaa ja takas autoon ja pakki päälle... varotussensorit vilkku punaista ja keltaista "lumikasa hyökkää kimppuun".... no sen verran liikku taakse, että sai vauhtii et pääsi kuopasta... pikku muussi-sohjo oli vastuksena, mutta ei este.
Vyö kiinni ja matkaan... vaik selkein tieosuus olikin tää ekat 100 m niin mieleen tuli että käännynkö takas... no ei liikkeellä ollaan ja olosuhteiden mukaan... no Hopuntieltä postille... jaahas "junarata" ja sitten iso vesieste, jota olivat väistänee edelliset autoilijat kevyenliikenteen kautta - tein samoin. Ei ollut muita liikenteessä.
Kaupan pihalle ja joo otankin jo ostoskorin mukaan - taitaa jäädä hakematta Mustista & Mirristä Absun synttärilahja ja muutoinkin Vammalan reissu. Mitäs mun piti ostaa... no pikakelaus tärkeimmistä.
Häijääseen vielä. Tosin olihan se selvää, että tien isotessa, myös ajettavuus parempi - eikä satatiellä ollut enää polanteita, mutta olikin sitten sumua, enempi ja vähempi... päätin että apteekkiin ja sitten takasin.
No reissu puolessa välissä - ja pahin tietty toi viimeiset n. 500 metriä. Ne kun alkaa vielä oikealle, heti oikealle ja heti vasemmalle - eli ei hirmusti vauhtii lähtöön.... joo oli kyl urat miten sattu, ja vaik ajattelin, että linjan siten, että apparinpuoli olis kevyeniikenteen puolella - jos joku tuleekin vastaan, niin ei... polanteet oli eri mieltä... eli kakkosta sisään ja kaasua.. tasa kaasua keskellä tietä kivuten.
Mutkikas kun nousu on ni ei voinut kuin toivoa ettei ketään ole alas tulossa. Onneksi ei.. sitten vielä tiukka etuoikee nousu Koivukujalle. Jee ei polanteita enää - ja vähän hiekkaa... tasane loppumatka ilman hiekkaa mutta ei kuitenkan luistin rata. Pihassa. Abloodit, joo en antanut vaan kamat sisälle.
Joo ihan huomenna en oo lähdös mihinkään... kevättä odotellessa.
Kommentit
Lähetä kommentti